Yrityksille tukea energiainvestointeihin 30.11.2022 saakka

8.11.2022

Paranna yrityksen kannattavuutta ja investoi energiatehokkuuteen

Maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset voivat hakea energiainvestointitukea, jolla voi kattaa noin kolmasosan uusiutuvan energian käyttöön siirtymisen kustannuksista. Tuella voi hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja ja näin säästää sähkölaskussa. Ole nopea, sillä haku päättyy jo 30.11.2022.

Siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuetaan EU:n elpymisvaroista. Investointi uusiutuvaan energiaan ei edellytä yrityksen kasvua, kuten tavanomaiset maaseudun yritystuet. Tukea voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Yrittäjä voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella. Tukipäätökset tekee alueen ELY-keskus.

Tukihaku uusiutuvan energian investointeihin avataan uudelleen ensi vuoden puolella, mutta aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Tarkemmat tiedot:

Lisätietoja rahoituksesta:
Rahoituksen myöntäjä Hämeen ELY-keskus
Yleinen ohjeistus Ruokavirasto
Tukikelvottomat kohteet voivat tarkistaa Business Finlandin energiatuen soveltuvuuden (esim. kaupungissa toimiva yritys)

Apua hakemuksen tekemisessä:
Kauko-yritysneuvontahanke, Päijänne-Leader
Joonas Karhinen, yritysaktivaattori
044 767 1314
joonas.karhinen(at)paijanne-leader.fi
– Lomalla 9.-13.11.2022


Kevätkokouksessa 12.5.2022 palkittiin hankkeita

17.5.2022

Päijänne-Leader ry:n hallitus päätti muutaman vuoden tauon jälkeen palkita päättyneitä Leader-hankkeita. Perinteisesti Suo, Kuokka ja Jussi – huomionosoitukset sekä Sisu- kunniamaininta on myönnetty hankkeille, jotka ovat olleet vaikuttavuudeltaan erityisiä. Hallitus palkitsi Päijänne-Leader ry:n kevätkokouksessa 12.5.2022 viisi hanketta Suo, Kuokka, Jussi ja Sisu – kunniamaininnoilla.

Suo
Palkinto myönnetään alueelle tai kylälle, joka on yhteistyöllään ja tahtotilallaan edistänyt maaseudun elävänä pysymistä merkittävällä tavalla.

Arrakosken kyläyhdistys ry, Arrakosken elävä historia. Hankkeessa toteutettiin kyläkirja ja luontopolku. Hanke toi eläväksi Arrakosken uniikin teollisen historian. Kirjoitusurakkaa hoidettiin pitkälti talkoovoimin. Arrakoski-polku tuo historian lähelle ja kaikille alueen asukkaille ja vierailijoille koettavaksi.
Päijänne-Leaderin hallitus totesi, että tunnustus annetaan perinteitä kunnioittavalle kylälle, joka teki historiansa eläväksi ja koettavaksi.

Itä-Hämeen Rasti ry, Kartta kaikille ja Kaikki kartalle – hankkeet. Kehittämis- ja investointihankkeissa tuotettiin suunnistuskarttoja sekä MOBO-kiintorasteja. Hankkeilla mahdollistettiin myös suunnistusopetusta ja saatiin uusia harrastajia. Karttoja tehtiin myös koulujen läheisyyteen, jolloin niitä voitiin hyödyntää opetuskäytössä. Myös alueella retkeilijät otettiin hankkeessa hyvin huomioon ja karttoja tehtiin matkailijoiden käyttöön.

Päijänne-Leader ry:n hallitus totesi, että nyt myönnettävä tunnustus menee sitkeälle ja kehittämishalukkaalle toimijalle, joka halusi kaikki kartalle.

Kuokka
Palkinto myönnetään hankkeelle, teolle tai toimintatavalle, joka on käynnistänyt laajaa omaehtoista toimintaa ja yhteistyötä paikallisesti tai seudullisesti.

Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry, Retkitiedot näkyviin ja hyötykäyttöön. Yhdistys toteutti reitistöhankkeen, jonka tavoitteena oli luontomatkailukohteiden näkyvyyden parantaminen. Hankkeen mahdollistamana toimijoita innostettiin, kehitettiin yhteistyötä ja tuotettiin retkeilyreitit outdooractive-alustalle, josta reitit on helppo löytää ja ottaa käyttöön.
Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne on erinomainen yhteistyön kehittäjä. Sujuvalla toteutuksella saatiin retkeilyreitit näkyviin ja kaikkien käyttöön.

Jussi
Jaetaan tunnustuksena sellaiselle henkilölle, joka on esimerkillään innostanut paikalliseen kehittämistyöhön ja tulosta on syntynyt.

Olli Vuori
Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Olli Vuori on aktiivinen toimija ja yhteistyön rakentaja. Ollin asiantuntijuudella ja sinnikkäällä kehittämisotteella Lintuhoitolan hankkeet ovat edenneet puheista tekoihin.

Sisu
Hanke, jossa on esimerkillistä sisukkuutta ja kehittämishalukkuutta.

Päivänsäde – säätiö sr, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Hankkeessa hankittiin sähköpyörään, jolla vaikeastikin vammainenkin henkilö pystyy turvallisesti toisen henkilön avustaman pyöräillä ja saada hyvinvoinnin kokemuksen ja osallistumisen ilon.

Päijänne-Leader ry:n hallitus halusi palkita Päivänsäde-säätiön hankkeesta, jonka tuloksena lisättiin merkittävästi erityisryhmän hyvinvointia ja osallisuutta.

Majakkapaviljonki Oy, Majakkapaviljonki investoi palvelutoiminnan kehittämiseen Kanavalahden vierasvenesatamassa. Majakkapaviljonki toteutti pitkään suunnitellun sauna- ja juhlatilan ja osoitti hankkeen läpiviennissä sitkeyttä, jota rakentaminen kyläkeskuksessa edellyttää. Globaali pandemiatilanne teki vastavalmistuneen uuden palvelun lanseeraamisesta haasteellista. Siitäkin yritys selvisi hienosti.

Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Majakkapaviljonki Oy on sitkeä ja sinnikäs yritys, jolle mikään ei ole mahdotonta.

Kestävää kasvua kalasta – Sisä-Suomen kalaleaderin strategia on hyväksytty

16.5.2022

Kansallisen ja EU-rahoituksen osuus on 1 100 000 euroa.

Rahaa käytetään seuraavien strategisten painopisteiden mukaisesti:

1. Innovaatiot ja alan kehittymisen varmistaminen

2. Ympäristötoimet, muutokseen varautuminen ja resilienssi

3. Raaka-aineen saannin ja tuotannon arvon lisääminen

4. Monirahastoisuus ja asiantuntijatahojen yhteistyö

Visio: Sisä-Suomen Kalaleader on vahva kestävän kasvun kalatalouden alue vuonna 2027.

Strategiaan voit perehtyä TÄÄLTÄ.

Kevätkokous 12.5.2022

4.5.2022

Päijänne-Leader ry:n kevätkokous pidetään torstaina 12.5.2022 klo 18.00 Hartolassa Kuninkaan Portissa, osoitteessa Keskustie 2, 19600 Hartola.

Kevätkokous alkaa 12.5.2022 kello 18.00.

Kahvitarjoilu ja kokouksen osanottajien toteaminen ja valtakirjojen tarkastus
klo 17.30 alkaen.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat.

Olut kirkastuu Vesijärven hoitokalastussärkien avulla – Find the Fish -oluessa käytetään uimarakkoja

26.4.2022

Vapunpäiväksi valmistuvassa Ant Brewn panimon Blond Ale-oluessa hyödynnetään särkien uimarakkoja oluen kirkastamiseen. – Kirkaste pääsee heti kunnon tulikokeeseen, kommentoi AntBrewn panimovastaava Kari Puttonen ennen kirkasteen lisäystä samean oluen joukkoon.

Huhtikuun puolessa välissä päästiin viimein käyttämään Vesijärven särkien uimarakoista valmistettua Isinglass-kirkastetta oluen joukkoon. Viime vuoden loppupuolella käynnistyi projekti, jonka tarkoituksena on hyödyntää hoitokalastussaaliita uudella tavalla. Vaikka kalojen uimarakoista tehtyä kirkastetta onkin käytetty jo vuosisatoja, kotimaisten kalojen rakkoja käytetään nyt tiettävästi ensi kertaa. Find the Fish on uusin Wasted Potential -olutsarjan tuotos, sarjassa on aiemmin hyödynnetty mm. hanhen ulosteita ja hävikkihedelmiä.

– Uimarakoista valmistettu kirkaste on hyvin perinteinen tapa saostaa oluen proteiineja, jolloin valmiista oluesta tulee kirkkaampaa. Oluen makuun kirkasteella ei pitäisi olla vaikutusta. Vappuna nähdään, kuinka tehokkaasti aine on vaikuttanut, AntBrewn Puttonen kommentoi. Vappupäivänä 1.5. AntBrewllä juhlistetaan paitsi oluen lanseerausta, myös vietetään Lahen Juhlaviikkojen (15.4.-1.5.2022) yhtä tapahtumaa. Viikot ovat kunnianosoitus paikallisille kulttuuriyhteisöille.

AntBrewn Kari Puttonen lisäsi kirkasteen oluen joukkoon. Kuva: Juha-Pekka Huotari, Lahden kaupunki.

– Vesijärveä on hoitokalastettu jo 1980-luvulta asti. Kalasaaliin mukana on poistettu yli 36 tonnia fosforia, kertoo Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Anna Hakala. Kiertotalous ja Vesijärven tarina yhdistyvät yllättävällä tavalla. Samalla, kun saadaan raaka-ainetta herkullisen oluen valmistukseen, parannetaan siis Vesijärven tilaa. Viime vuoden hoitokalastussaaliis järvellä oli yli 70 000 kiloa. Vaikka iso osa saaliista päätyykin hyötykäyttöön, olisi vielä paljon hyödynnettävää. Uimarakkojen hyödyntäminen on osa tätä prosessia.

– Uimarakko-projektin yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä ihmisten mielenkiintoa vajaasti hyödynnettyjä kaloja kohtaan ja nostaa niiden arvostusta, kertoo projektista Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki. Oluen valmistuksen lisäksi Vesijärven särkiä on hyödynnetty tulevassa Vesijärvi-menussa. Toukokuun toisella viikolla kolmessa lahtelaisessa ravintolassa on tarjolla annoksia, joissa on käytetty savustettuja särkiä.

Uimarakoista valmistettiin Isinglass-kirkastetta Mikkelin Esedun tiloissa. Kuvassa: Janne Niemimäki ja Anne Piispa. Kuva: Juha-Pekka Huotari, Lahden kaupunki.

Wasted Potential -sarjan uutuusolut on osa Sisä-Suomen kalatalousryhmän Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa -hanketta. Mukana Find the Fish -oluen kehittämisessä on AntBrewn, Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-projektin ja Lahden kaupungin lisäksi ollut Etelä-Savon ammattiopisto Esedu. Vesijärvi-menu osuudessa mukana ovat Salpausselän kala sekä lahtelaiset ravintolat; Taivaanranta, Kokka ja Malskin Bistro.

Lisää kuvia aiheesta täältä.

Lataa lehdistömateriaalit ja infopaketti Wasted Potential -olutsarjan tuotteista täältä.

Lisätietoja:

Janne Niemimäki

Kalatalouskoordinaattori, Sisä-Suomen kalatalousryhmä

044 744 0396, janne.niemimaki@paijanne-leader.fi

Kari Puttonen

Panimovastaava, AntBrew

050 302 8181, kari@antbrew.fi

Maria Ansas

Viestinnän asiantuntija, Lahden kaupunki

044 482 6428, maria.ansas@lahti.fi

Lähikalapäivä 6.4.2022 JAMKin BioPaavo, Saarijärvi

12.4.2022

Sisä-Suomen kalatalousryhmän (tulevan Sisä-Suomen kalaleaderin) “Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa” -hankkeen puitteissa kalataloudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset kokoontuivat Saarijärvellä JAMKin BioPaavon tiloissa 6.4.2022. Tilaisuus oli tarkoitus järjestää jo tammikuussa, mutta vuodenvaihteessa heikentyneen koronatilanteen vuoksi tilaisuutta ei voitu silloin järjestää. Tällä kertaakin tilaisuus päätettiin järjestää hybridimuotoisena, jolloin myös etäyhteydellä oli mahdollista osallistua turvallisin mielin. Paikan päälle Saarijärvelle saapui 17 osallistujaa (melko huonosta kelistä riippumatta), etäyhteyksin tilaisuuteen osallistui toiset 17 henkeä. Päivän aikana kuultiin paljon mielenkiintoisia esityksiä ja iltapäivän työpaja herätti vilkasta keskustelua. Kaikki osallistujat olivat kiinnostuneet myös tulevista tapahtumista, joissa ihmiset pääsevät verkostoitumaan, kuulemaan ajankohtaisista kala-alan asioista ja jakamaan hyviä esimerkkejä ja kokemuksia, jotka mahdollistavat alan kehittymisen. Tässä kertaus päivän esityksistä ja työpajan annista. Päivä alkoi BioPaavon edustajien ja päivän moderaattorina toimineen Leena Pölkin (JAMK) esittäytymisillä.

Osallistujat odottamassa esitysten alkamista.

Janne Niemimäki, Sisä-Suomen kalaleader – “Arvoketju-hankkeen esittely”

“Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa” -hankkeen yhtenä tavoitteena oli järjestää tapahtuma, jossa kootaan alueen toimijoita yhteen, jotta mahdollisia yhteistyöverkostoja pääsisi muodostumaan. “Lähikalapäivä”-tapahtuman tärkein tavoite olikin yhdistää eri toimijoita. Tärkeä osa päivää oli erilaisten esitysten lisäksi työpaja, jossa käsiteltiin kalatalousalan eri ongelmakohtia. Hankkeen koordinaattori Janne Niemimäki esitteli “Arvoketju”-hankkeen aiempia toimenpiteitä ja kertoi mm. tulevasta projektista, jossa Lahden Vesijärven hoitokalastussaalista käytetään oluen valmistuksessa ja ravintoloiden annoksissa. Niemimäki piti esityksen lyhyenä, jotta tilaisuuteen kutsutut esiintyjät pääsivät kertomaan omista aiheistaan.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/esitys-Janne-Niemimaki.pptx

Juha Piilola, Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry – “Ammattikalastajan tulevaisuuden näkymät”

Ammattikalastajia tilaisuudessa edusti Juha Piilola, Suomen sisävesiammattikalastajien liitosta. Myös itse ammattikalastajana toimiva Piilola, kertoi aluksi omasta yrityksestään ja siitä, kuinka kalastustoimintaa on erilaisilla hankkeilla ja investoinneilla kehitetty. Hän jatkoi kertomalla Suomen sisävesiammattikalastajien liitosta ja sen historiasta. Piilola kertoi näkemyksiä niin paikallisen, kuin myös koko Suomen sisävesillä tapahtuvan kalastuksen tulevaisuudesta. Tulevaisuus on hyvin epäselvä kalatalouden suhteen, mahdollisuuksia ja kalaresursseja on riittävästi, mutta riittääkö tahtotila niiden hyödyntämiseen? Piilola kertoi mm. kuinka särkikaloissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja kuinka muikun pyyntiä voisi lisätä moninkertaisesti. Suurin huoli ammattikalastajilla on kuitenkin erilaisten kulujen (polttoaine, sähkö…) nousun vuoksi. Ammattikalastajilla onkin Piilolan mukaan paine nostaa saaliin myyntihintoja noin 30 %.

Juha Piilola kertoi ammattikalastuksen tulevaisuuden näkymistä.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Ammattikalastajan-tulevaisuuden-nakymat-Juha-Piilola-1.pptx

Janne Ruokolainen, Sisä-Suomen kalaleader – “Kalaleader-työ ohjelmakausien vaihteessa”

Kalatalousryhmien (tulevien kalaleader-ryhmien) ohjelmakausi on loppusuoralla. Janne Ruokolainen kertoi kuluvan kauden menneistä ja vielä käynnissä olevista hankkeista. Kalaleader-työtä Ruokolainen piti tärkeänä; alueilla, joilla ei tällä hetkellä ole omaa ryhmää, on kalatalouden hankkeita ollut huomattavasti vähemmän verrattuna alueisiin, joilla kalatalousryhmiä on ollut toiminnassa. EMKR-rahoitusta on siis jaettu huomattavasti vähemmän alueilla, joilla kalaleader-toimintaa ei ole ollut. Sisä-Suomen kalatalousryhmän, tulevan EMKVR-ohjelmakauden strategia on saanut hyvää palautetta ja kaikilta alueen kunnilta on saatu kuntarahasitoumus. Haku kalaleader-ryhmäksi onkin loppusuoralla ja tällä hetkellä odotellaan, koska uutta ohjelmakautta päästään toden teolla aloittamaan. Tulevasta ohjelmakaudesta Ruokolainen kertoi, kuinka ryhmän toimintatapa lähestyy maaseudun leader-ryhmiä ja kuinka rahoitusmahdollisuudet sitä kautta paranevat. Esityksen jälkeen Jukka Hallberg kysyi, voiko tällä hetkellä hakea rahoitusta hankkeisiin. Ruokolainen kertoi, että mm. investointihankkeisiin voi hakea tukea, mutta päätöstä tuen myöntämisestä ei saa ennen kuin Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen EMKVR-ohjelman. Omalla riskillä voi siis hankkeita aloitella ja tukea hakea. Ohjelman hyväksyntää odotetaan viimeistään alkusyksystä 2022. (https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/tuen-hakeminen/).

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Saarijarvi-6.4.2022-Janne-Ruokolainen.pptx

Antti Kinnunen & Saku Sourulahti -”XAMKin kalataloushankkeet ja niiden tulokset”

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) tunnetaan vahvana hanketoimijana. Kalatalouden hankkeista vastaa oma tiimi, josta Antti Kinnunen ja Saku Sourulahti saapuivat Saarijärvelle kertomaan menneistä ja käynnissä olevista hankkeista. Kinnunen kertoi XAMKin kalahankkeista, joiden tarkoituksena on saada lisää kannattavuutta alan toimijoille. Kaikissa hankkeissa on lähtökohtana ollut tiedon hyödyntäminen. Hankkeet ovat käsitelleet laajasti logistiikan haasteita ja niissä on kehitelty erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Myös kalanjalostusta on hankkeissa kehitetty. XAMKin Järvikala-sovelluksen avulla ammattikalastajat kirjaavat saalistietojaan, helpottaen näin työskentelyä ja raportointia. Sovellukseen on tullut uusi päivitys 5.4.2022, uusista ominaisuuksista Saku Sourulahti kertoi Lähikalapäivän osallistujille. Nyt kalastajat pystyvät mm. tarkastelemaan vanhoja pyyntitietoja ja katsoa, miten saaliin määrä on kehittynyt. Tällä hetkellä pilotoidaan sovelluksen välityksellä tapahtuvaa tiedonvälitystä kalastajien ja jalostajien välillä. Jalostajat voivat ilmoittaa, milloin ja minkälaiselle saaliille olisi kysyntää, johon kalastajat voivat puolestaan vastata. Kalastajat puolestaan voivat ilmoittaa saaliistaan, jonka jalostajat voivat ostaa. Sovelluksen avulla pyritään myös helpottamaan logistisia haasteita, toimijat voivat ilmoittaa kuljetusreittinsä sovellukseen, jolloin yhteiskuljetukset helpottuvat. Sourulahti kertoi myös tulevasta Kalakauppa-sovelluksesta, joka mahdollistaa kalan ostamisen suoraan kalastajalta digitaalisen sovelluksen avulla.

Saku Sourulahti ja Antti Kinnunen XAMKista kertoivat heidän hankkeistaan.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Xamkin-kalataloushankkeet-ja-tulokset.pdf

Kalakauppa-sovelluksen konsepti: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/kalakauppa_konsepti_xamk.pptx

Leena Pölkki – “Lähikala on lähiruokaa”

Lähikalan arvoketju –hankkeen yhtenä tärkeänä osa-alueena on ollut hankkeesta (ja yleisesti kalataloudesta) tiedottaminen. JAMKin “Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 – yhteistyöhanke” (KEKO 2) on ollut tärkeä tekijä tiedonvälityksen kannalta. Tiedon Lähikalapäivä -tapahtumasta on saanut tietoonsa tämän hankkeen ja sen tiedotuksen avulla. KEKO 2-hankkeen projektipäällikkönä ja Lähikalapäivän moderaattorina toiminut Leena Pölkki (JAMK), kertoi omassa esityksessään mitä vaatimuksia lähikalan toimittamisella erityisesti suurtalouskeittiöihin on. Kalatuotteiden jalostusasteen pitää olla riittävä, jotta rajalliset resurssit riittävät kuntien ja kaupunkien keittiöissä. Lisäksi korkea hinta saattaa rajoittaa joidenkin tuotteiden hankintaa, mutta se ei saa olla tärkein tekijä ruokahankinnoissa. Pölkki kertoi myös, että toimitusvarmuus ja tuotteen tasalaatuisuus ovat erittäin tärkeitä tekijöitä. Tuotteen maku on kuitenkin lopulta kaikista tärkein asia. Leena Pölkki kertoi myös lyhyesti menneestä “Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin” -hankkeesta, jossa mm. tarjottiin särjestä valmistettuja ruoka-annoksia päiväkodin lapsille. Esityksen jälkeen Antti Kinnunen kommentoi Leenan esityksessäkin tullutta asiaa, kuinka tiedon avulla pitää pystyä perustelemaan kalliimman tuotteen hankintaa ammattikeittiöissäkin (lähiruoka, työllistäminen, ekologisuus…).

Leena Pölkki (JAMK) toimi myös päivän moderaattorina.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Polkki-Lahikala-on-lahiruokaa-Lahikalapaiva-Saarijarvi-6.4.2022.pptx

Jyrki Taskinen – “Keski-Puulan osakaskunnan esimerkki”

Vesialueenomistajien ja ammattikalastajien välinen yhteistyö ja kalastuslupien saaminen on joillain alueilla osoittautunut hankalaksi. Keski-Puulan osakaskunta syntyi vuonna 2017, jolloin 22 osakaskuntaa yhdistyi. Heidän toiminnastansa Lähikalapäivässä kertoi osakaskunnan puheenjohtaja Jyrki Taskinen. Osakaskunta on varannut kaupalliseen kalastukseen runsaasti lupia, ja tällä hetkellä alueella toimiikin kolme I-ryhmän kaupallisen kalastuksen toimijaa. Alueella kalastetaan pääosin trooleilla, rysillä, verkoilla ja nuotalla. Trooliluvat myönnetään 1–5 vuodelle, troolaukseen on alueella omat säännöt, joita kalastajien on noudatettava. Kaupalliset kalastajat ovat olleet avainasemassa myös särkikalojen pyynnissä, mikä on vaikuttanut suoraan vedenlaatuun. Taskinen kertoi, kuinka ongelmatilanteista on selvitty keskustelemalla alueen asukkaiden ja kalastajien kanssa, jolloin epäselvyyksiltä on vältytty. Esityksen jälkeen Janne Ruokolainen kiitti Jyrkiä ja kehui, miten Keski-Puulalla on asiat hoidettu. Jukka Hallberg puolestaan kommentoi, kuinka uusia kalastajia tarvitaan, jotta kala-alan tulevaisuus olisi turvattu. Tähän Taskinen jatkoi, kuinka Keski-Puulallakin lupien myynti ja kalastajien määrä alueella on vähentynyt. Uusia tekijöitä siis tarvitaan, varsinkin alkutuotantoon.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Saarijarvi-6.4-Jyrki-Taskinen.pptx

Ilja Saralahti – “Muuramen kunnan ruokapalvelut ja lähikala”

Muuramen ruokapalveluista vastaava Ilja Saralahti kertoi, kuinka heillä on lisätty lähikalan tarjontaa ja hyvin pitkälti korvattu ulkomainen kala kotimaisella. Lähikalan käyttö tukee suoraan kunnan ruokapalvelujen arvoja. Vaikka hinta on tärkeä tekijä hankinnoissa, ei se ole toiminut lähtökohtana ruokalistoja laadittaessa. Tällä hetkellä Muuramessa on käytössä kaksi lähikalatuotetta; muikku ja lahnapyörykkä. Saralahti kertoi esityksessään, kuinka helposti tuotteiden tilaus on toiminut ja miten hyvin toimittajien kanssa yhteistyö on jatkunut. Tuotteet tulevat pakasteena, joten käyttö ja säilytys on ollut helppoa. Muuramessa on edelleen kiinnostusta lisätä lähikalan tarjontaa. Saatavuus, jalostusaste ja hinta ovat ratkaisevassa asemassa. Keittiöissä on rajalliset resurssit käsitellä ja jalostaa tuotteita, joten hankintojen pitää olla melko pitkälle jalostettuja, jotta tuotteita on helppo käyttää. Esityksen jälkeen Juha Piilola kehui Muuramen toimintaa ja esimerkkiä. Piilola kommentoi, kuinka alalle tarvitaan lisää jalostajia, jotta ammattikeittiöille voidaan kalatuotteita tarjota. Kalastajilla ei ole välttämättä itsellä kapasiteettia tai resursseja itse jalostaa kaloja haluttuun muotoon, vaan erillisten jalostajien olisi hyvä valmistaa tarvittavia jalosteita ja puolijalosteita suurtalouskeittiöihin. Ilja Saralahti toivoi yhteydenottoja kalastajilta ja jalostajilta, joilla voisi olla kalatuotteita tarjolla heidän käyttöönsä.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/lahikalapva6.4.22-Ilja-Saralahti.pptx

Miia Muhonen – “Rahoitusmahdollisuudet kala-alalla, (EMKR/EMKVR)”

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Miia Muhonen kertoi tilaisuudessa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakaudesta 2014–2020 ja tulevasta Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021–2027 ohjelmakaudesta. Muhonen esitti, minkälaisiin hankkeisiin tukea on haettu menneellä kaudella ja minkälaisia toimenpiteitä niillä on tehty. Hän kertoi, minkälaisia tukiedellytyksiä tällä kaudella on ollut, ja kuinka ne todennäköisesti pysyvät suhteellisen samanlaisena tulevallakin kaudella. Suomen EMKVR-ohjelma on hyväksytty valtioneuvostossa ja on lähetetty Euroopan komission hyväksyttäväksi. Valtioneuvoston asetus on valmisteilla, lausuntoaika asetuksesta umpeutuu 21.4.2022 (https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM011:00/2022). Muhonen kertoi, että tulevan ohjelmakauden ensimmäiset hakumenettelyt on avattu, loput tarkoitus avata haettavaksi, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Esimerkiksi kalastuksen investointeihin voi tukihakemuksia jo tehdä, mutta tukipäätökset tehdään vasta, kun ohjelma on hyväksytty komissiossa. Todennäköisesti kaikki tukihakemukset ovat auki alkusyksystä. Muhonen kertoi, uuden ohjelmakauden tavoitteista ja ohjelmakausien eroista. Uudella kaudella mm. myös II-ryhmän kalastajat ovat mukana rahoituksen piirissä ja uusia rahoitusvälineitä on käytössä (esim. Innovaatiosetelit ja lainantakaukset). Esityksen lopuksi Muhonen tiedotti valtion nopeista tukitoimista, kohonneiden tuotantokustannusten, kansainvälisten markkinahäiriöiden kompensointiin ja huoltovarmuuden kehittämiseen. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Tukea voi hakea koronatukien tapaan ELY-keskuksilta, haku tulee avoimeksi alkukesästä.

Osa esiintyjistä oli mukana etäyhteydellä. Miia Muhonen (Pohjois-Savon ELY) kertoi kala-alan rahoitusmahdollisuuksista.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lahikalapaiva-Saarijarvi-6.4.2022.pptx

Tero Forsman – “Pyhäjärvi-instituutin kalahankkeet”

Päivän viimeisessä esityksessä kuultiin Pyhäjärvi-instituutin kalatalouteen liittyvistä hankkeista. Kehittämispäällikkö Tero Forsman aloitti esityksen kertomalla instituutista ja sen toiminnasta. Forsman jatkoi kertomalla perustietoja Pyhäjärvestä ja siellä tapahtuvasta ammattikalastuksesta. Pyhäjärvellä avovesinuottauksen rooli on korostunut viime vuosina, tämän talven hyvä jäätilanne on mahdollistanut myös hyvän talvinuottauskauden. Nuottakuntia talvella on tosin ollut vain yksi, avovesikautena kaksi. Tärkeimmät saaliskalat Pyhäjärvellä ovat ahven, särki ja muikku. Pyhäjärvi on myös erittäin merkittävä täplärapujärvi. Hankkeista Forsman mainitsi mm. “kuoreherkkuja lautasille” -hankkeen, jossa TKI-toiminnalla tuotteistetaan uusia tuotteita kuoreista, sekä “Säkylän Pyhäjärven hoitokalastuksen seurannat (Hoito21)” -hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa Pyhäjärven hoitokalastuksen vaikutuksista ravintoketjuun ja kalastoon sekä tuottaa tietoa kalastuksen säätelyn tueksi. Hankkeen toimenpiteinä on mm. verkkokoekalastuksia ja kalojen iän- ja kasvunmäärityksiä.

Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Pyhajarvi-instituutin-kalahankkeita-Lahikalatilaisuus-6.4..2022.pdf

Esitysten jälkeen Janne Niemimäki kiitti esiintyjiä ja osallistujia. Osallistujat saivat nauttia hienoista esityksistä ja kuulla hyvistä esimerkeistä Lähikalapäivän aamupäivän osiossa. Lounaan jälkeen päivä jatkui työpajaosiolla.

Työpajat

Tiina Seppälä (Witas oy) esitteli työpajaryhmän ajatuksia.

 Iltapäivän osuus koostui osallistujille järjestetystä työpajatyöskentelystä ja päivän yhteenvedosta. Osallistujat jakaantuivat 3–4 hengen työpajoihin, joissa käsiteltiin kolmea eri aihetta: “Logistiikka ja uudet myyntikanavat”, “Lupapolitiikka ja vesillepääsy” ja “Yhteistyö eri toimijoiden välillä”. Työpajoissa puhetta riitti ja monenlaisia asioita käsiteltiin. Uudenlaisia toimintamalleja ja ideoita kehiteltiin kaikissa ryhmissä. Tässä ryhmien seikkoja, joita työpajoissa huomioitaan:

Työpajojen tuotokset olivat hyvin kattavat. Ryhmätyöskentelyn jälkeen jokainen työpaja esitteli oman aikaansaannoksensa. Kommentteja ja juttua riitti runsaasti esittelyjen aikana ja niiden jälkeenkin. Lähes joka ryhmällä (aiheesta riippumatta) muutama tärkeä seikka nousi esiin:

  • Uusia toimijoita kaivataan alalle. Nuoria tekijöitä pitää saada lisää alkutuotannon pariin ja innostumaan kalataloudesta. Tässä mestari-kisälli -tyylinen tapa kouluttaa nuoria ammattikalastajiksi on toimiva ja suhteellisen nopea tapa.
  • Uudenlaisia teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja kaivataan helpottamaan kalastajan työtä ja mahdollistamaan uudenlaisia logistisia ratkaisuja ja myyntikanavia. Näissä mm. XAMKin Järvikala- ja Kalakauppa-sovellukset auttavat kalastajia ja kuluttajia.
  • Yhteistyötä täytyy tiivistää ja parantaa. Erilaiset tapaamiset ja kokoontumiset auttavat toimijoita muodostamaan yhteistyökuvioita. Näissä tilaisuuksissa myös asiantuntijat pystyvät kertomaan tutkimukseen perustuvaa tietoa, jotta mm. vesialueenomistajat pystyvät tekemään ratkaisuja, jotka palvelevat niin kalastajia kuin kaikkia muitakin vesialueen hyödyntäjiä. Myös tiedottamista erilaisista hankkeista ja hyvistä esimerkeistä on parannettava, jotta kaikilla on mahdollisuus päästä käsiksi näihin tärkeisiin tietoihin.
  • Kaikki mahdollinen hyödynnettävä kalaraaka-aine on hyödynnettävä, lähtökohtaisesti ihmisravinnoksi, mutta kaikki muukin (perkuujätteet, hoitokalastussaaliit…) pitäisi hyödyntää. Tulevaisuudessa energiatuotannon omavaraisuus korostuu, joten mm. biokaasun tuotantolaitokset voisivat hyödyntää paremmin kalasaaliita. Myös tässä logistiset haasteet ovat ratkaistavissa yhteistyöllä ja digitaalisia ratkaisuja kehittämällä.

Työpajaosuuden jälkeen Janne Niemimäki kiitti vielä kerran kaikkia osallistujia ja BioPaavoa tilaisuuden mahdollistamisesti. Lähikalapäivä toteutui hienosti, vaikka koronan vuoksi tilaisuutta jouduttiinkin siirtämään ja lopulta järjestämään se hybridimuotoisena. Tekniikka ja BioPaavon tilat toimivat kuitenkin erinomaisesti. Lähikalapäivä tarjosi osallistujille paljon mielenkiintoisia esityksiä ja työpajat toivottavasti antoivat uusia eväitä jatkaa ja kehittää jokaisen toimintaa.

Lisätietoja tapahtumasta:

Janne Niemimäki 

Kalatalouskoordinaattori  

Sisä-Suomen kalatalousryhmä  

puh: 044 7440396  

email: janne.niemimaki@paijanne-leader.fi  

https://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma  

Kustaankuja 2  

17200 VÄÄKSY  

Biokaasutuotannon aloittaminen -tilaisuus 26.4.2022 klo 18

23.3.2022

ILMOITTAUTUMINEN ON PAKOLLISTA❗️ PAIKKOJA ON VAIN RAJATTU MÄÄRÄ. ILMOITTAUDU TÄSTÄ.

Yrittäjä! Maanviljelijä! Perusta pieni biokaasutuotannonlaitos!

Kokoamme yhteen biokaasutuotannon perustamisesta kiinnostuneet maanviljelijät, kaasua yritystoiminnassa hyödyntävät yrittäjät sekä yritykset, joille tulee tasaisesti orgaanista jätettä Päijät-Hämeessä. Osallistu tilaisuuteen ja kuulet mahdollisuuksista olla osana biokaasutuotantoa.

Pienet biokaasutuotantolaitokset tuovat tuloja maanviljelijöille, turvaavat kohtuuhintaisen energiasaannin yrittäjille ja parantavat maakunnan energiaomavaraisuutta. Tuotantolaitoksien perustamiseen voidaan myöntää 50 % tuki. Tilaisuudessa perehdyt biokaasutuotantolaitoksen perustamiseen sekä biokaasun hankintaan yrityskäyttöön suoraan tuottajalta.

Biokaasua voidaan tuottaa erilaisista orgaanisista sivuvirroista, kuten maatilojen lannasta ja nurmesta sekä elintarviketeollisuuden hävikistä. Pienet biokaasulaitokset soveltuvat lämmön- ja sähköntuotantoon sekä kaasun myyntiin asiakkaille. Maatilat voivat parantaa tilojen kannattavuutta biokaasutuotannosta saatavilla energiatuloilla ja prosessin lopputuotteena saatavan rejektin hyödyntämisestä lannoitteena.

Pienen biokaasutuotantolaitoksen investoinnin suuruus on usein yli miljoona euroa. EU:n elvytysrahastosta voi saada 50 % rahallisen tuen perustamiseen. Biokaasutuotantolaitoksen voi perustaa useampi maatilallinen yhdessä tai yksittäinen isompi tilallinen yksin. Tuotantolaitoksen toteutukseen voivat osallistua mukaan mm. paikallinen elintarvikeyritys tai kalankäsittelylaitos, joka ohjaa tuotantonsa orgaanisen jätteen laitoksen raaka-aineeksi. Perustamisen riskejä vähentää, jos biokaasulle on jo valmiina käyttökohde tai merkittävä ostaja sekä logistiikasta vastaava toimija.

Biokaasutuotannon aloittaminen -tilaisuus
26.4.2022 klo 18-19.30
Majakkapaviljonki
Ämmäläntie 20
17200 VÄÄKSY

Tule mukaan tilaisuuteen, jos olet kiinnostunut tuotannon aloittamisesta, haluat ostaa pitkäaikaisella sopimuksella biokaasua yrityksellesi tai yrityksellesi tulee tasaisesti orgaanista jätettä, jota voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa.

OHJELMA:

✅Kuinka perustetaan pieni biokaasulaitos?
Janne Ekholm One1 Oy

✅EU:n elpymisvaroilla tuettava biokaasutuotantolaitos
Kari Palvailla, Hämeen Ely-keskus

✅Esimerkki biokaasulaitoksen perustamisesta
Vahvistuu myöhemmin

Järjestäjänä Päijänne-Leaderin Kauko-yritysneuvontahanke🇪🇺. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen

Facebook-tapahtumasivu

Lisätietoja: Joonas Karhinen, Päijänne-Leader (044 – 767 1314 tai joonas.karhinen@paijanne-leader.fi).

Webinaari: Tukea yrittäjien yhteiskehittämiselle

11.2.2022

Osuuskunta mahdollisuutena -liittoudu, maksimoi synenergia ja hanki kehittämiseen rahallista tukea

Tervetuloa mukaan 8.3.2022 webinaariin klo 16:30 – 18:30!

Kiinnostaako yritystoiminnan kehittäminen yhdessä muiden yrittäjien kanssa? Haluatko kuulla yritysryhmähankkeesta rahoitusmuotona?

OHJELMA
– Yritysryhmähankkeiden hyödyntäminen yritystoiminnassa
– Esimerkkicase onnistuneesta yritysryhmän rahoituksesta
– Osuuskunta yhteistyön rakenteena
– Esimerkkicase yrittäjien yhteenliittymästa
– Osallistujan mahdollisuudet hakea tukea ja kehittää toimintaa

JÄRJESTÄJÄT
Päijänne-Leaderin Kauko-hanke, ProAgria Etelä-Suomen Hymy-hanke ja Osuustoimintakeskus Pellervo  

Ilmoittaudu tapahtumaan tämän linkin kautta. Lähetämme Teams-osallistumislinkin tapahtumapäivänä kaikille ilmoittautuneille. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 07.03.2022 16:00.

Facebook-tapahtumasivu

Lisää panoksia yritystukien myöntämiseen

11.2.2022

Kuva: Yritysaktivaattori Joonas Karhinen auttaa yrittäjiä tukiprosessissa.

LEADER-YRITYSTUKI NOPEUTTAA KASVUA!

Maaseudun Leader-yritystukia voivat saada maaseudulla toimivat yritykset, vaikka ne eivät harjoittaisi maataloutta. Maaseuturahaston Leader-yritystukea voi saada kehityshankkeisiin, investointeihin, uuden yrityksen perustamiseen ja toimivan yrityksen suuntaamiseen uuteen liiketoimintaan. Maatilan yhteydessä muuta yritystoimintaa harjoittaessa Leader-yritystuet ovat myös haettavissa. Käytännössä kaikki Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella, Sysmässä ja Pertunmaalla olevat yritykset ovat maaseudulla toimivia. Tyypillisesti investoinneissa tukiprosentti on 20 %. Maataloustuotteiden jalostuksessa käytetään korkeampaa 35 %:n tukitasoa.

Alueen yrittäjät tarvitsevat lisää tukea Leader-yritystukien hakemisessa. Lisääntyneen tarpeen myötä toiminnan aloitti syksyllä Kauko-yritysneuvontahanke, joka ohjeistaa ja auttaa yrittäjiä Leader-yritystukihakemuksien teossa.

Kauko-yritysneuvontahankkeessa tukea yrittäjille antaa Joonas Karhinen. Yritysaktivaattorina toimiva Karhinen on kokenut hanketoimija, yrittäjä ja erilaisten liiketoiminnan kehitysprojektien asiantuntija. Yritysaktivaattorin avun yrittäjille kustantaa Euroopan Maaseuturahasto.

Yritystukea voi saada investointeihin, yritysryhmähankkeisiin ja uuden liiketoiminnan perustamiseen

Nyt etsimme erityisesti yritysryhmähankkeita koko Päijät-Hämeen alueelta. Yritysryhmähankkeissa 3–10 yritystä kehittää toimintojansa yhteisillä toimenpiteillä sekä mahdollisesti yrityskohtaisesti. Teemoina voivat olla mm. tuotannollisen yhteistyön tai brändin kehittäminen, tuotteiden ja palveluiden kehitys tai vaikka myyntiprosessin kehittäminen. Vaihtoehtoja on paljon. Yritysryhmähankkeissa on korkea 75 prosentin tukiluokka.

Hämeen ELY-keskuksen alueella yrittäjät ovat saaneet 270 maatalouden ulkopuoliseen investointiin Maaseutuohjelman yritystukea vuosina 2014–2021. Yrittäjät hakevat usein yritystukea mm. koneiden ja laitteiden hankintaan, tuotantotilojen rakentamiseen ja erilaisiin aineettomiin investointeihin, kuten laadukkaisiin nettisivuihin. Kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 10 000 euroa, jotta tukea voi hakea.

Uusille yrittäjille ja liiketoiminnan uudelle alalle suuntaaville yrittäjille tarjolla on myös perustamistukea. Tuki soveltuu erityisen hyvin asiantuntijapalveluiden hankintaan ja erilaisiin kokeiluihin. Kokeilua varten voi tuen avulla esim. vuokrata koneet ja tilat koe-erää varten. Tavanomaiset juoksevat kustannukset eivät ole tukikelpoisia kuluja. Tuki on teoriassa 100 prosenttinen tuki, mutta käytännössä ei aivan niin suuri, kun kaikkia kuluja ei voi ilmoittaa.

Yritystukiprosessi

Yrittäjä hakee yritystukea Leader-ryhmästä käyttäen Hyrrä-järjestelmää. Hakemisessa ja tarvittavien kaavakkeiden täytössä tukee yritysaktivaattori. Hakuprosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:

  1. Ensitapaamisella käydään läpi yrityksen hakukelpoisuus, tuen soveltuvuus ja käytännöt.
  2. Tapaamisen jälkeen yrittäjä koostaa aineistoa. Tarvittavat materiaalit vaihtelevat tukimuotojen mukaan. Liiketoimintasuunnitelma, taloustiedot ja yksityiskohtaiset kustannusarviot kuuluvat jokaiseen yritystukihakemukseen.
  3. Yrittäjän kanssa aineisto syötetään Hyrrä-järjestelmään ja yritysaktivaattori tarkistaa materiaalin.
  4. Päijänne-Leaderin hallitus tekee päätöksen tuen myöntämisestä. Tämän jälkeen vielä ELY-keskus tekee laillisuustarkastuksen ja antaa lopullisen tukipäätöksen.
  5. Yrittäjä toteuttaa hankkeen ja hakee maksatuksia kulujen synnyttyä.

Ota yhteyttä Joonas Karhiseen, jos yritykselläsi on kehitysideoita tai suunnitteilla investointeja.

Lisätietoja: Joonas Karhinen, yritysaktivaattori
044–767 1314 tai joonas.karhinen@paijanne-leader.fi

Teemahankkeiden koulutus 16.2.2022

7.2.2022

Keskiviikkona 16.2.2022 klo 17.30 kaikkien käynnissä olevien teemahankkeiden; Uudenlaiset tapahtumat, VILKAS ja TEUVO, koulutus liittyen hankkeen toteuttamiseen ja maksuhakemuksen tekemiseen.

Ennen tämän koulutuksen alkua, klo 17.00, pidetään TEUVO-teemahankkeen aloituspalaveri klo 17.00. Sinne mukaan kaikki TEUVO-teemahankkeen alahankkeet!

Tervetuloa!
Koulutukseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, TEAMS-linkki alla.

Liity kokoukseen napsauttamalla tästä


Päijänne-Leader ry

Kustaankuja 2
17200 Vääksy
toimisto(a)paijanne-leader.fi
etunimi.sukunimi(a)paijanne-leader.fi

Anu Taipale
toiminnanjohtaja
040 764 2462

Virpi Kallioinen
hankeneuvoja/talouspäällikkö
044 770 0174

Anna Koskinen
talouspäällikkö
044 771 4073

Henna Pirkonen
kyläaktivaattori
044 712 4208

Janne Ruokolainen
kalatalousaktivaattori
044 712 4209

Janne Niemimäki
kalatalouskoordinaattori
044 744 0396

Joonas Karhinen
yritysaktivaattori
044 767 1314

Liity jäseneksi »

Oletko kiinnostunut alueesi kehittämisestä, liity Päijänne-Leaderin jäseneksi!