12.12.2022
Mitä tapahtuu, mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?
Tule kuulolle tiistaina 13.12.2022 klo 17.00 teamsilla. Kerromme tulevan ohjelmakauden suunnitelmista ja ajankohtaisista asioista.
Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
29.11.2022
Päijänne-Leader ry:n syyskokous pidetään torstaina 8.12.2022 klo 18.00 Sysmän Teatteritalolla, osoitteessa Väihkyläntie 1, 19700 SYSMÄ.
Kokouksen osanottajien toteaminen ja valtakirjojen tarkastus sekä kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Syyskokous alkaa 8.12.2022 kello 18.00.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n syyskokoukselle määräämät asiat sekä ennakkotarkastetut säännöt.
8.11.2022
Paranna yrityksen kannattavuutta ja investoi energiatehokkuuteen
Maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset voivat hakea energiainvestointitukea, jolla voi kattaa noin kolmasosan uusiutuvan energian käyttöön siirtymisen kustannuksista. Tuella voi hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja ja näin säästää sähkölaskussa. Ole nopea, sillä haku päättyy jo 30.11.2022.
Siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuetaan EU:n elpymisvaroista. Investointi uusiutuvaan energiaan ei edellytä yrityksen kasvua, kuten tavanomaiset maaseudun yritystuet. Tukea voivat hakea maaseudulla sijaitsevat mikro- ja pienyritykset. Yrittäjä voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella. Tukipäätökset tekee alueen ELY-keskus.
Tukihaku uusiutuvan energian investointeihin avataan uudelleen ensi vuoden puolella, mutta aikataulusta ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Tarkemmat tiedot:
Lisätietoja rahoituksesta:
Rahoituksen myöntäjä Hämeen ELY-keskus
Yleinen ohjeistus Ruokavirasto
Tukikelvottomat kohteet voivat tarkistaa Business Finlandin energiatuen soveltuvuuden (esim. kaupungissa toimiva yritys)
Apua hakemuksen tekemisessä:
Kauko-yritysneuvontahanke, Päijänne-Leader
Joonas Karhinen, yritysaktivaattori
044 767 1314
joonas.karhinen(at)paijanne-leader.fi
– Lomalla 9.-13.11.2022
17.5.2022
Päijänne-Leader ry:n hallitus päätti muutaman vuoden tauon jälkeen palkita päättyneitä Leader-hankkeita. Perinteisesti Suo, Kuokka ja Jussi – huomionosoitukset sekä Sisu- kunniamaininta on myönnetty hankkeille, jotka ovat olleet vaikuttavuudeltaan erityisiä. Hallitus palkitsi Päijänne-Leader ry:n kevätkokouksessa 12.5.2022 viisi hanketta Suo, Kuokka, Jussi ja Sisu – kunniamaininnoilla.
Arrakosken kyläyhdistys ry, Arrakosken elävä historia. Hankkeessa toteutettiin kyläkirja ja luontopolku. Hanke toi eläväksi Arrakosken uniikin teollisen historian. Kirjoitusurakkaa hoidettiin pitkälti talkoovoimin. Arrakoski-polku tuo historian lähelle ja kaikille alueen asukkaille ja vierailijoille koettavaksi.
Päijänne-Leaderin hallitus totesi, että tunnustus annetaan perinteitä kunnioittavalle kylälle, joka teki historiansa eläväksi ja koettavaksi.
Itä-Hämeen Rasti ry, Kartta kaikille ja Kaikki kartalle – hankkeet. Kehittämis- ja investointihankkeissa tuotettiin suunnistuskarttoja sekä MOBO-kiintorasteja. Hankkeilla mahdollistettiin myös suunnistusopetusta ja saatiin uusia harrastajia. Karttoja tehtiin myös koulujen läheisyyteen, jolloin niitä voitiin hyödyntää opetuskäytössä. Myös alueella retkeilijät otettiin hankkeessa hyvin huomioon ja karttoja tehtiin matkailijoiden käyttöön.
Päijänne-Leader ry:n hallitus totesi, että nyt myönnettävä tunnustus menee sitkeälle ja kehittämishalukkaalle toimijalle, joka halusi kaikki kartalle.
Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry, Retkitiedot näkyviin ja hyötykäyttöön. Yhdistys toteutti reitistöhankkeen, jonka tavoitteena oli luontomatkailukohteiden näkyvyyden parantaminen. Hankkeen mahdollistamana toimijoita innostettiin, kehitettiin yhteistyötä ja tuotettiin retkeilyreitit outdooractive-alustalle, josta reitit on helppo löytää ja ottaa käyttöön.
Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne on erinomainen yhteistyön kehittäjä. Sujuvalla toteutuksella saatiin retkeilyreitit näkyviin ja kaikkien käyttöön.
Olli Vuori
Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Olli Vuori on aktiivinen toimija ja yhteistyön rakentaja. Ollin asiantuntijuudella ja sinnikkäällä kehittämisotteella Lintuhoitolan hankkeet ovat edenneet puheista tekoihin.
Päivänsäde – säätiö sr, Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Hankkeessa hankittiin sähköpyörään, jolla vaikeastikin vammainenkin henkilö pystyy turvallisesti toisen henkilön avustaman pyöräillä ja saada hyvinvoinnin kokemuksen ja osallistumisen ilon.
Päijänne-Leader ry:n hallitus halusi palkita Päivänsäde-säätiön hankkeesta, jonka tuloksena lisättiin merkittävästi erityisryhmän hyvinvointia ja osallisuutta.
Majakkapaviljonki Oy, Majakkapaviljonki investoi palvelutoiminnan kehittämiseen Kanavalahden vierasvenesatamassa. Majakkapaviljonki toteutti pitkään suunnitellun sauna- ja juhlatilan ja osoitti hankkeen läpiviennissä sitkeyttä, jota rakentaminen kyläkeskuksessa edellyttää. Globaali pandemiatilanne teki vastavalmistuneen uuden palvelun lanseeraamisesta haasteellista. Siitäkin yritys selvisi hienosti.
Päijänne-Leader ry:n hallitus toteaa, että Majakkapaviljonki Oy on sitkeä ja sinnikäs yritys, jolle mikään ei ole mahdotonta.
16.5.2022
Kansallisen ja EU-rahoituksen osuus on 1 100 000 euroa.
Rahaa käytetään seuraavien strategisten painopisteiden mukaisesti:
1. Innovaatiot ja alan kehittymisen varmistaminen
2. Ympäristötoimet, muutokseen varautuminen ja resilienssi
3. Raaka-aineen saannin ja tuotannon arvon lisääminen
4. Monirahastoisuus ja asiantuntijatahojen yhteistyö
Visio: Sisä-Suomen Kalaleader on vahva kestävän kasvun kalatalouden alue vuonna 2027.
Strategiaan voit perehtyä TÄÄLTÄ.
4.5.2022
Päijänne-Leader ry:n kevätkokous pidetään torstaina 12.5.2022 klo 18.00 Hartolassa Kuninkaan Portissa, osoitteessa Keskustie 2, 19600 Hartola.
Kevätkokous alkaa 12.5.2022 kello 18.00.
Kahvitarjoilu ja kokouksen osanottajien toteaminen ja valtakirjojen tarkastus
klo 17.30 alkaen.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat.
26.4.2022
Vapunpäiväksi valmistuvassa Ant Brewn panimon Blond Ale-oluessa hyödynnetään särkien uimarakkoja oluen kirkastamiseen. – Kirkaste pääsee heti kunnon tulikokeeseen, kommentoi AntBrewn panimovastaava Kari Puttonen ennen kirkasteen lisäystä samean oluen joukkoon.
Huhtikuun puolessa välissä päästiin viimein käyttämään Vesijärven särkien uimarakoista valmistettua Isinglass-kirkastetta oluen joukkoon. Viime vuoden loppupuolella käynnistyi projekti, jonka tarkoituksena on hyödyntää hoitokalastussaaliita uudella tavalla. Vaikka kalojen uimarakoista tehtyä kirkastetta onkin käytetty jo vuosisatoja, kotimaisten kalojen rakkoja käytetään nyt tiettävästi ensi kertaa. Find the Fish on uusin Wasted Potential -olutsarjan tuotos, sarjassa on aiemmin hyödynnetty mm. hanhen ulosteita ja hävikkihedelmiä.
– Uimarakoista valmistettu kirkaste on hyvin perinteinen tapa saostaa oluen proteiineja, jolloin valmiista oluesta tulee kirkkaampaa. Oluen makuun kirkasteella ei pitäisi olla vaikutusta. Vappuna nähdään, kuinka tehokkaasti aine on vaikuttanut, AntBrewn Puttonen kommentoi. Vappupäivänä 1.5. AntBrewllä juhlistetaan paitsi oluen lanseerausta, myös vietetään Lahen Juhlaviikkojen (15.4.-1.5.2022) yhtä tapahtumaa. Viikot ovat kunnianosoitus paikallisille kulttuuriyhteisöille.
– Vesijärveä on hoitokalastettu jo 1980-luvulta asti. Kalasaaliin mukana on poistettu yli 36 tonnia fosforia, kertoo Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön vesistöasiantuntija Anna Hakala. Kiertotalous ja Vesijärven tarina yhdistyvät yllättävällä tavalla. Samalla, kun saadaan raaka-ainetta herkullisen oluen valmistukseen, parannetaan siis Vesijärven tilaa. Viime vuoden hoitokalastussaaliis järvellä oli yli 70 000 kiloa. Vaikka iso osa saaliista päätyykin hyötykäyttöön, olisi vielä paljon hyödynnettävää. Uimarakkojen hyödyntäminen on osa tätä prosessia.
– Uimarakko-projektin yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisätä ihmisten mielenkiintoa vajaasti hyödynnettyjä kaloja kohtaan ja nostaa niiden arvostusta, kertoo projektista Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalouskoordinaattori Janne Niemimäki. Oluen valmistuksen lisäksi Vesijärven särkiä on hyödynnetty tulevassa Vesijärvi-menussa. Toukokuun toisella viikolla kolmessa lahtelaisessa ravintolassa on tarjolla annoksia, joissa on käytetty savustettuja särkiä.
Wasted Potential -sarjan uutuusolut on osa Sisä-Suomen kalatalousryhmän Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa -hanketta. Mukana Find the Fish -oluen kehittämisessä on AntBrewn, Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-projektin ja Lahden kaupungin lisäksi ollut Etelä-Savon ammattiopisto Esedu. Vesijärvi-menu osuudessa mukana ovat Salpausselän kala sekä lahtelaiset ravintolat; Taivaanranta, Kokka ja Malskin Bistro.
Lisää kuvia aiheesta täältä.
Lataa lehdistömateriaalit ja infopaketti Wasted Potential -olutsarjan tuotteista täältä.
Lisätietoja:
Janne Niemimäki
Kalatalouskoordinaattori, Sisä-Suomen kalatalousryhmä
044 744 0396, janne.niemimaki@paijanne-leader.fi
Kari Puttonen
Panimovastaava, AntBrew
050 302 8181, kari@antbrew.fi
Maria Ansas
Viestinnän asiantuntija, Lahden kaupunki
044 482 6428, maria.ansas@lahti.fi
12.4.2022
Sisä-Suomen kalatalousryhmän (tulevan Sisä-Suomen kalaleaderin) “Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa” -hankkeen puitteissa kalataloudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset kokoontuivat Saarijärvellä JAMKin BioPaavon tiloissa 6.4.2022. Tilaisuus oli tarkoitus järjestää jo tammikuussa, mutta vuodenvaihteessa heikentyneen koronatilanteen vuoksi tilaisuutta ei voitu silloin järjestää. Tällä kertaakin tilaisuus päätettiin järjestää hybridimuotoisena, jolloin myös etäyhteydellä oli mahdollista osallistua turvallisin mielin. Paikan päälle Saarijärvelle saapui 17 osallistujaa (melko huonosta kelistä riippumatta), etäyhteyksin tilaisuuteen osallistui toiset 17 henkeä. Päivän aikana kuultiin paljon mielenkiintoisia esityksiä ja iltapäivän työpaja herätti vilkasta keskustelua. Kaikki osallistujat olivat kiinnostuneet myös tulevista tapahtumista, joissa ihmiset pääsevät verkostoitumaan, kuulemaan ajankohtaisista kala-alan asioista ja jakamaan hyviä esimerkkejä ja kokemuksia, jotka mahdollistavat alan kehittymisen. Tässä kertaus päivän esityksistä ja työpajan annista. Päivä alkoi BioPaavon edustajien ja päivän moderaattorina toimineen Leena Pölkin (JAMK) esittäytymisillä.
Osallistujat odottamassa esitysten alkamista.
“Lähikalan arvoketjun kehittäminen Sisä-Suomessa” -hankkeen yhtenä tavoitteena oli järjestää tapahtuma, jossa kootaan alueen toimijoita yhteen, jotta mahdollisia yhteistyöverkostoja pääsisi muodostumaan. “Lähikalapäivä”-tapahtuman tärkein tavoite olikin yhdistää eri toimijoita. Tärkeä osa päivää oli erilaisten esitysten lisäksi työpaja, jossa käsiteltiin kalatalousalan eri ongelmakohtia. Hankkeen koordinaattori Janne Niemimäki esitteli “Arvoketju”-hankkeen aiempia toimenpiteitä ja kertoi mm. tulevasta projektista, jossa Lahden Vesijärven hoitokalastussaalista käytetään oluen valmistuksessa ja ravintoloiden annoksissa. Niemimäki piti esityksen lyhyenä, jotta tilaisuuteen kutsutut esiintyjät pääsivät kertomaan omista aiheistaan.
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/esitys-Janne-Niemimaki.pptx
Ammattikalastajia tilaisuudessa edusti Juha Piilola, Suomen sisävesiammattikalastajien liitosta. Myös itse ammattikalastajana toimiva Piilola, kertoi aluksi omasta yrityksestään ja siitä, kuinka kalastustoimintaa on erilaisilla hankkeilla ja investoinneilla kehitetty. Hän jatkoi kertomalla Suomen sisävesiammattikalastajien liitosta ja sen historiasta. Piilola kertoi näkemyksiä niin paikallisen, kuin myös koko Suomen sisävesillä tapahtuvan kalastuksen tulevaisuudesta. Tulevaisuus on hyvin epäselvä kalatalouden suhteen, mahdollisuuksia ja kalaresursseja on riittävästi, mutta riittääkö tahtotila niiden hyödyntämiseen? Piilola kertoi mm. kuinka särkikaloissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja kuinka muikun pyyntiä voisi lisätä moninkertaisesti. Suurin huoli ammattikalastajilla on kuitenkin erilaisten kulujen (polttoaine, sähkö…) nousun vuoksi. Ammattikalastajilla onkin Piilolan mukaan paine nostaa saaliin myyntihintoja noin 30 %.
Juha Piilola kertoi ammattikalastuksen tulevaisuuden näkymistä.
Kalatalousryhmien (tulevien kalaleader-ryhmien) ohjelmakausi on loppusuoralla. Janne Ruokolainen kertoi kuluvan kauden menneistä ja vielä käynnissä olevista hankkeista. Kalaleader-työtä Ruokolainen piti tärkeänä; alueilla, joilla ei tällä hetkellä ole omaa ryhmää, on kalatalouden hankkeita ollut huomattavasti vähemmän verrattuna alueisiin, joilla kalatalousryhmiä on ollut toiminnassa. EMKR-rahoitusta on siis jaettu huomattavasti vähemmän alueilla, joilla kalaleader-toimintaa ei ole ollut. Sisä-Suomen kalatalousryhmän, tulevan EMKVR-ohjelmakauden strategia on saanut hyvää palautetta ja kaikilta alueen kunnilta on saatu kuntarahasitoumus. Haku kalaleader-ryhmäksi onkin loppusuoralla ja tällä hetkellä odotellaan, koska uutta ohjelmakautta päästään toden teolla aloittamaan. Tulevasta ohjelmakaudesta Ruokolainen kertoi, kuinka ryhmän toimintatapa lähestyy maaseudun leader-ryhmiä ja kuinka rahoitusmahdollisuudet sitä kautta paranevat. Esityksen jälkeen Jukka Hallberg kysyi, voiko tällä hetkellä hakea rahoitusta hankkeisiin. Ruokolainen kertoi, että mm. investointihankkeisiin voi hakea tukea, mutta päätöstä tuen myöntämisestä ei saa ennen kuin Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen EMKVR-ohjelman. Omalla riskillä voi siis hankkeita aloitella ja tukea hakea. Ohjelman hyväksyntää odotetaan viimeistään alkusyksystä 2022. (https://merijakalatalous.fi/uusi-ohjelmakausi-2/tuen-hakeminen/).
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Saarijarvi-6.4.2022-Janne-Ruokolainen.pptx
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) tunnetaan vahvana hanketoimijana. Kalatalouden hankkeista vastaa oma tiimi, josta Antti Kinnunen ja Saku Sourulahti saapuivat Saarijärvelle kertomaan menneistä ja käynnissä olevista hankkeista. Kinnunen kertoi XAMKin kalahankkeista, joiden tarkoituksena on saada lisää kannattavuutta alan toimijoille. Kaikissa hankkeissa on lähtökohtana ollut tiedon hyödyntäminen. Hankkeet ovat käsitelleet laajasti logistiikan haasteita ja niissä on kehitelty erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Myös kalanjalostusta on hankkeissa kehitetty. XAMKin Järvikala-sovelluksen avulla ammattikalastajat kirjaavat saalistietojaan, helpottaen näin työskentelyä ja raportointia. Sovellukseen on tullut uusi päivitys 5.4.2022, uusista ominaisuuksista Saku Sourulahti kertoi Lähikalapäivän osallistujille. Nyt kalastajat pystyvät mm. tarkastelemaan vanhoja pyyntitietoja ja katsoa, miten saaliin määrä on kehittynyt. Tällä hetkellä pilotoidaan sovelluksen välityksellä tapahtuvaa tiedonvälitystä kalastajien ja jalostajien välillä. Jalostajat voivat ilmoittaa, milloin ja minkälaiselle saaliille olisi kysyntää, johon kalastajat voivat puolestaan vastata. Kalastajat puolestaan voivat ilmoittaa saaliistaan, jonka jalostajat voivat ostaa. Sovelluksen avulla pyritään myös helpottamaan logistisia haasteita, toimijat voivat ilmoittaa kuljetusreittinsä sovellukseen, jolloin yhteiskuljetukset helpottuvat. Sourulahti kertoi myös tulevasta Kalakauppa-sovelluksesta, joka mahdollistaa kalan ostamisen suoraan kalastajalta digitaalisen sovelluksen avulla.
Saku Sourulahti ja Antti Kinnunen XAMKista kertoivat heidän hankkeistaan.
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Xamkin-kalataloushankkeet-ja-tulokset.pdf
Kalakauppa-sovelluksen konsepti: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/kalakauppa_konsepti_xamk.pptx
Lähikalan arvoketju –hankkeen yhtenä tärkeänä osa-alueena on ollut hankkeesta (ja yleisesti kalataloudesta) tiedottaminen. JAMKin “Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 – yhteistyöhanke” (KEKO 2) on ollut tärkeä tekijä tiedonvälityksen kannalta. Tiedon Lähikalapäivä -tapahtumasta on saanut tietoonsa tämän hankkeen ja sen tiedotuksen avulla. KEKO 2-hankkeen projektipäällikkönä ja Lähikalapäivän moderaattorina toiminut Leena Pölkki (JAMK), kertoi omassa esityksessään mitä vaatimuksia lähikalan toimittamisella erityisesti suurtalouskeittiöihin on. Kalatuotteiden jalostusasteen pitää olla riittävä, jotta rajalliset resurssit riittävät kuntien ja kaupunkien keittiöissä. Lisäksi korkea hinta saattaa rajoittaa joidenkin tuotteiden hankintaa, mutta se ei saa olla tärkein tekijä ruokahankinnoissa. Pölkki kertoi myös, että toimitusvarmuus ja tuotteen tasalaatuisuus ovat erittäin tärkeitä tekijöitä. Tuotteen maku on kuitenkin lopulta kaikista tärkein asia. Leena Pölkki kertoi myös lyhyesti menneestä “Lähiruokaa resurssiviisaasti julkisiin keittiöihin” -hankkeesta, jossa mm. tarjottiin särjestä valmistettuja ruoka-annoksia päiväkodin lapsille. Esityksen jälkeen Antti Kinnunen kommentoi Leenan esityksessäkin tullutta asiaa, kuinka tiedon avulla pitää pystyä perustelemaan kalliimman tuotteen hankintaa ammattikeittiöissäkin (lähiruoka, työllistäminen, ekologisuus…).
Leena Pölkki (JAMK) toimi myös päivän moderaattorina.
Vesialueenomistajien ja ammattikalastajien välinen yhteistyö ja kalastuslupien saaminen on joillain alueilla osoittautunut hankalaksi. Keski-Puulan osakaskunta syntyi vuonna 2017, jolloin 22 osakaskuntaa yhdistyi. Heidän toiminnastansa Lähikalapäivässä kertoi osakaskunnan puheenjohtaja Jyrki Taskinen. Osakaskunta on varannut kaupalliseen kalastukseen runsaasti lupia, ja tällä hetkellä alueella toimiikin kolme I-ryhmän kaupallisen kalastuksen toimijaa. Alueella kalastetaan pääosin trooleilla, rysillä, verkoilla ja nuotalla. Trooliluvat myönnetään 1–5 vuodelle, troolaukseen on alueella omat säännöt, joita kalastajien on noudatettava. Kaupalliset kalastajat ovat olleet avainasemassa myös särkikalojen pyynnissä, mikä on vaikuttanut suoraan vedenlaatuun. Taskinen kertoi, kuinka ongelmatilanteista on selvitty keskustelemalla alueen asukkaiden ja kalastajien kanssa, jolloin epäselvyyksiltä on vältytty. Esityksen jälkeen Janne Ruokolainen kiitti Jyrkiä ja kehui, miten Keski-Puulalla on asiat hoidettu. Jukka Hallberg puolestaan kommentoi, kuinka uusia kalastajia tarvitaan, jotta kala-alan tulevaisuus olisi turvattu. Tähän Taskinen jatkoi, kuinka Keski-Puulallakin lupien myynti ja kalastajien määrä alueella on vähentynyt. Uusia tekijöitä siis tarvitaan, varsinkin alkutuotantoon.
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Saarijarvi-6.4-Jyrki-Taskinen.pptx
Muuramen ruokapalveluista vastaava Ilja Saralahti kertoi, kuinka heillä on lisätty lähikalan tarjontaa ja hyvin pitkälti korvattu ulkomainen kala kotimaisella. Lähikalan käyttö tukee suoraan kunnan ruokapalvelujen arvoja. Vaikka hinta on tärkeä tekijä hankinnoissa, ei se ole toiminut lähtökohtana ruokalistoja laadittaessa. Tällä hetkellä Muuramessa on käytössä kaksi lähikalatuotetta; muikku ja lahnapyörykkä. Saralahti kertoi esityksessään, kuinka helposti tuotteiden tilaus on toiminut ja miten hyvin toimittajien kanssa yhteistyö on jatkunut. Tuotteet tulevat pakasteena, joten käyttö ja säilytys on ollut helppoa. Muuramessa on edelleen kiinnostusta lisätä lähikalan tarjontaa. Saatavuus, jalostusaste ja hinta ovat ratkaisevassa asemassa. Keittiöissä on rajalliset resurssit käsitellä ja jalostaa tuotteita, joten hankintojen pitää olla melko pitkälle jalostettuja, jotta tuotteita on helppo käyttää. Esityksen jälkeen Juha Piilola kehui Muuramen toimintaa ja esimerkkiä. Piilola kommentoi, kuinka alalle tarvitaan lisää jalostajia, jotta ammattikeittiöille voidaan kalatuotteita tarjota. Kalastajilla ei ole välttämättä itsellä kapasiteettia tai resursseja itse jalostaa kaloja haluttuun muotoon, vaan erillisten jalostajien olisi hyvä valmistaa tarvittavia jalosteita ja puolijalosteita suurtalouskeittiöihin. Ilja Saralahti toivoi yhteydenottoja kalastajilta ja jalostajilta, joilla voisi olla kalatuotteita tarjolla heidän käyttöönsä.
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/lahikalapva6.4.22-Ilja-Saralahti.pptx
Pohjois-Savon ELY-keskuksen Miia Muhonen kertoi tilaisuudessa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmakaudesta 2014–2020 ja tulevasta Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021–2027 ohjelmakaudesta. Muhonen esitti, minkälaisiin hankkeisiin tukea on haettu menneellä kaudella ja minkälaisia toimenpiteitä niillä on tehty. Hän kertoi, minkälaisia tukiedellytyksiä tällä kaudella on ollut, ja kuinka ne todennäköisesti pysyvät suhteellisen samanlaisena tulevallakin kaudella. Suomen EMKVR-ohjelma on hyväksytty valtioneuvostossa ja on lähetetty Euroopan komission hyväksyttäväksi. Valtioneuvoston asetus on valmisteilla, lausuntoaika asetuksesta umpeutuu 21.4.2022 (https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM011:00/2022). Muhonen kertoi, että tulevan ohjelmakauden ensimmäiset hakumenettelyt on avattu, loput tarkoitus avata haettavaksi, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Esimerkiksi kalastuksen investointeihin voi tukihakemuksia jo tehdä, mutta tukipäätökset tehdään vasta, kun ohjelma on hyväksytty komissiossa. Todennäköisesti kaikki tukihakemukset ovat auki alkusyksystä. Muhonen kertoi, uuden ohjelmakauden tavoitteista ja ohjelmakausien eroista. Uudella kaudella mm. myös II-ryhmän kalastajat ovat mukana rahoituksen piirissä ja uusia rahoitusvälineitä on käytössä (esim. Innovaatiosetelit ja lainantakaukset). Esityksen lopuksi Muhonen tiedotti valtion nopeista tukitoimista, kohonneiden tuotantokustannusten, kansainvälisten markkinahäiriöiden kompensointiin ja huoltovarmuuden kehittämiseen. Näihin toimenpiteisiin kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Tukea voi hakea koronatukien tapaan ELY-keskuksilta, haku tulee avoimeksi alkukesästä.
Osa esiintyjistä oli mukana etäyhteydellä. Miia Muhonen (Pohjois-Savon ELY) kertoi kala-alan rahoitusmahdollisuuksista.
Esitys: https://www.paijanne-leader.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lahikalapaiva-Saarijarvi-6.4.2022.pptx
Päivän viimeisessä esityksessä kuultiin Pyhäjärvi-instituutin kalatalouteen liittyvistä hankkeista. Kehittämispäällikkö Tero Forsman aloitti esityksen kertomalla instituutista ja sen toiminnasta. Forsman jatkoi kertomalla perustietoja Pyhäjärvestä ja siellä tapahtuvasta ammattikalastuksesta. Pyhäjärvellä avovesinuottauksen rooli on korostunut viime vuosina, tämän talven hyvä jäätilanne on mahdollistanut myös hyvän talvinuottauskauden. Nuottakuntia talvella on tosin ollut vain yksi, avovesikautena kaksi. Tärkeimmät saaliskalat Pyhäjärvellä ovat ahven, särki ja muikku. Pyhäjärvi on myös erittäin merkittävä täplärapujärvi. Hankkeista Forsman mainitsi mm. “kuoreherkkuja lautasille” -hankkeen, jossa TKI-toiminnalla tuotteistetaan uusia tuotteita kuoreista, sekä “Säkylän Pyhäjärven hoitokalastuksen seurannat (Hoito21)” -hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa Pyhäjärven hoitokalastuksen vaikutuksista ravintoketjuun ja kalastoon sekä tuottaa tietoa kalastuksen säätelyn tueksi. Hankkeen toimenpiteinä on mm. verkkokoekalastuksia ja kalojen iän- ja kasvunmäärityksiä.
Esitysten jälkeen Janne Niemimäki kiitti esiintyjiä ja osallistujia. Osallistujat saivat nauttia hienoista esityksistä ja kuulla hyvistä esimerkeistä Lähikalapäivän aamupäivän osiossa. Lounaan jälkeen päivä jatkui työpajaosiolla.
Tiina Seppälä (Witas oy) esitteli työpajaryhmän ajatuksia.
Iltapäivän osuus koostui osallistujille järjestetystä työpajatyöskentelystä ja päivän yhteenvedosta. Osallistujat jakaantuivat 3–4 hengen työpajoihin, joissa käsiteltiin kolmea eri aihetta: “Logistiikka ja uudet myyntikanavat”, “Lupapolitiikka ja vesillepääsy” ja “Yhteistyö eri toimijoiden välillä”. Työpajoissa puhetta riitti ja monenlaisia asioita käsiteltiin. Uudenlaisia toimintamalleja ja ideoita kehiteltiin kaikissa ryhmissä. Tässä ryhmien seikkoja, joita työpajoissa huomioitaan:
Työpajojen tuotokset olivat hyvin kattavat. Ryhmätyöskentelyn jälkeen jokainen työpaja esitteli oman aikaansaannoksensa. Kommentteja ja juttua riitti runsaasti esittelyjen aikana ja niiden jälkeenkin. Lähes joka ryhmällä (aiheesta riippumatta) muutama tärkeä seikka nousi esiin:
Työpajaosuuden jälkeen Janne Niemimäki kiitti vielä kerran kaikkia osallistujia ja BioPaavoa tilaisuuden mahdollistamisesti. Lähikalapäivä toteutui hienosti, vaikka koronan vuoksi tilaisuutta jouduttiinkin siirtämään ja lopulta järjestämään se hybridimuotoisena. Tekniikka ja BioPaavon tilat toimivat kuitenkin erinomaisesti. Lähikalapäivä tarjosi osallistujille paljon mielenkiintoisia esityksiä ja työpajat toivottavasti antoivat uusia eväitä jatkaa ja kehittää jokaisen toimintaa.
Lisätietoja tapahtumasta:
Janne Niemimäki
Kalatalouskoordinaattori
Sisä-Suomen kalatalousryhmä
puh: 044 7440396
email: janne.niemimaki@paijanne-leader.fi
https://www.paijanne-leader.fi/kalatalousryhma
Kustaankuja 2
17200 VÄÄKSY
23.3.2022
ILMOITTAUTUMINEN ON PAKOLLISTA❗️ PAIKKOJA ON VAIN RAJATTU MÄÄRÄ. ILMOITTAUDU TÄSTÄ.
Kokoamme yhteen biokaasutuotannon perustamisesta kiinnostuneet maanviljelijät, kaasua yritystoiminnassa hyödyntävät yrittäjät sekä yritykset, joille tulee tasaisesti orgaanista jätettä Päijät-Hämeessä. Osallistu tilaisuuteen ja kuulet mahdollisuuksista olla osana biokaasutuotantoa.
Pienet biokaasutuotantolaitokset tuovat tuloja maanviljelijöille, turvaavat kohtuuhintaisen energiasaannin yrittäjille ja parantavat maakunnan energiaomavaraisuutta. Tuotantolaitoksien perustamiseen voidaan myöntää 50 % tuki. Tilaisuudessa perehdyt biokaasutuotantolaitoksen perustamiseen sekä biokaasun hankintaan yrityskäyttöön suoraan tuottajalta.
Biokaasua voidaan tuottaa erilaisista orgaanisista sivuvirroista, kuten maatilojen lannasta ja nurmesta sekä elintarviketeollisuuden hävikistä. Pienet biokaasulaitokset soveltuvat lämmön- ja sähköntuotantoon sekä kaasun myyntiin asiakkaille. Maatilat voivat parantaa tilojen kannattavuutta biokaasutuotannosta saatavilla energiatuloilla ja prosessin lopputuotteena saatavan rejektin hyödyntämisestä lannoitteena.
Pienen biokaasutuotantolaitoksen investoinnin suuruus on usein yli miljoona euroa. EU:n elvytysrahastosta voi saada 50 % rahallisen tuen perustamiseen. Biokaasutuotantolaitoksen voi perustaa useampi maatilallinen yhdessä tai yksittäinen isompi tilallinen yksin. Tuotantolaitoksen toteutukseen voivat osallistua mukaan mm. paikallinen elintarvikeyritys tai kalankäsittelylaitos, joka ohjaa tuotantonsa orgaanisen jätteen laitoksen raaka-aineeksi. Perustamisen riskejä vähentää, jos biokaasulle on jo valmiina käyttökohde tai merkittävä ostaja sekä logistiikasta vastaava toimija.
Biokaasutuotannon aloittaminen -tilaisuus
26.4.2022 klo 18-19.30
Majakkapaviljonki
Ämmäläntie 20
17200 VÄÄKSY
Tule mukaan tilaisuuteen, jos olet kiinnostunut tuotannon aloittamisesta, haluat ostaa pitkäaikaisella sopimuksella biokaasua yrityksellesi tai yrityksellesi tulee tasaisesti orgaanista jätettä, jota voidaan hyödyntää biokaasutuotannossa.
OHJELMA:
✅Kuinka perustetaan pieni biokaasulaitos?
Janne Ekholm One1 Oy
✅EU:n elpymisvaroilla tuettava biokaasutuotantolaitos
Kari Palvailla, Hämeen Ely-keskus
✅Esimerkki biokaasulaitoksen perustamisesta
Vahvistuu myöhemmin
Järjestäjänä Päijänne-Leaderin Kauko-yritysneuvontahanke🇪🇺. Tilaisuus on maksuton.
Lisätietoja: Joonas Karhinen, Päijänne-Leader (044 – 767 1314 tai joonas.karhinen@paijanne-leader.fi).
11.2.2022
Osuuskunta mahdollisuutena -liittoudu, maksimoi synenergia ja hanki kehittämiseen rahallista tukea
Tervetuloa mukaan 8.3.2022 webinaariin klo 16:30 – 18:30!
Kiinnostaako yritystoiminnan kehittäminen yhdessä muiden yrittäjien kanssa? Haluatko kuulla yritysryhmähankkeesta rahoitusmuotona?
OHJELMA
– Yritysryhmähankkeiden hyödyntäminen yritystoiminnassa
– Esimerkkicase onnistuneesta yritysryhmän rahoituksesta
– Osuuskunta yhteistyön rakenteena
– Esimerkkicase yrittäjien yhteenliittymästa
– Osallistujan mahdollisuudet hakea tukea ja kehittää toimintaa
JÄRJESTÄJÄT
Päijänne-Leaderin Kauko-hanke, ProAgria Etelä-Suomen Hymy-hanke ja Osuustoimintakeskus Pellervo
Ilmoittaudu tapahtumaan tämän linkin kautta. Lähetämme Teams-osallistumislinkin tapahtumapäivänä kaikille ilmoittautuneille. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 07.03.2022 16:00.
Päijänne-Leader ry
Kustaankuja 2
17200 Vääksy
toimisto(a)paijanne-leader.fi
etunimi.sukunimi(a)paijanne-leader.fi
Anu Taipale
toiminnanjohtaja
040 764 2462
Virpi Kallioinen
hankeneuvoja/talouspäällikkö
044 770 0174
Anna Koskinen
talouspäällikkö
044 771 4073
Tiina Västilä
kyläaktivaattori
044 712 4208
Janne Ruokolainen
kalatalousaktivaattori
044 712 4209
Janne Niemimäki
kalatalouskoordinaattori
044 744 0396
Joonas Karhinen
yritysaktivaattori
044 767 1314
Oletko kiinnostunut alueesi kehittämisestä, liity Päijänne-Leaderin jäseneksi!
