Kalatalousryhmän alueen Leader-ryhmät

Viisari ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihitipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski Vesuri-ryhmä ry Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Multia, Petäjävesi Jyväsriihi ry Laukaa, Muurame, Uurainen, Jyväskylä Maaseutukehitys ry Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka ja Toivakka Päijänne-Leader ry Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä Etpähä ry Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Lahti Pohjois-Kymen kasvu ry Iitti, Kouvola
toimintaohjelma eu lippu

Kaikki mediat                                                                                         LEHDISTÖTIEDOTE

Julkaisuvapaa: Heti                                                                              9.7.2018

 

Ehdotus uudeksi elintarvikelaiksi heikentää merkittävästi kalastuksen ja pienimuotoisen kalanjalostuksen kannattavuutta

Hallitus on 20.6.2018 antanut eduskunnalle esityksen uudeksi elintarvikelaiksi. Esityksessä elintarvikelaitosten tarkastusmaksut muutettaisiin suoritusperusteisista, eli lähinnä käynti- ja käsittelymaksuista vuosittain perittäviksi valvontamaksuiksi.

Muutosta perustellaan mm. maksukertymän pienuudella ja aiemman järjestelmän alueellisella epätasa-arvoisuudella. Perusteluna esitykselle esitetään, että maksut olisivat kustannusvastaavia. Todellisuudessa näin ei ole, vaan uudet maksut ovat täysin mielivaltaisia, eivätkä perustu todelliseen työmäärään tai kustannuksiin. Jos maksut halutaan tasa-arvoisiksi koko maassa, voidaan eri toimenpiteille määrittää yhtenäinen valtakunnallinen hinnasto.  Esityksen talousvaikutuksia pohdittaessa ei ole lainkaan otettu kantaa siihen, miten maksut vaikuttavat pienten yritysten kannattavuuteen ja sitä kautta koko kansantalouteen.

Erityisen raskaiksi kustannukset muodostuisivat kala-alan laitoksille, jotka on nostettu kalleimpiin maksuluokkiin. Useimmiten kalalaitokset ovat yksittäisen kalastajan tai alle kymmen kalastajan yhteenliittymien pieniä laitoksia, joiden liikevaihto on hyvin pieni. Sen takia niitä ei voi verrata suuriin jalostusyrityksiin tai einestehtaisiin. Pienille laitoksille uudet maksut tarkoittaisivat jopa viittä prosenttia liikevaihdosta. Tämä vie toiminnan kannattavuuden niin heikoksi, että useat kalastajat ovat jo ilmoittaneet lopettavansa toimintansa, mikäli esitys vahvistetaan laiksi.

Poiminta kala-alaa koskevista, luonnoksessa esitetyistä maksuista on kopioitu alla olevaan taulukkoon ja niiden selitykset taulukon alapuolelle:

Toimintaluokka

ELINTARVIKETOIMINTA HYVÄKSYTYISSÄ ELINTARVIKE-HUONEISTOSSA

Toimintatyyppi 1 Toimintatyyppi 2 Toimintatyyppi 3 Toimintatyyppi 4
Kokoluokka 1 (RL3) 500 € (RL3) 500 € (RL4) 1000 € (RL5) 2100 €
Kokoluokka 2 (RL4) 1000 € (RL4) 1000 € (RL6) 2800 € (RL7) 4200 €
Kokoluokka 3 (RL4) 1000 € (RL6) 2800 € (RL7) 4200 € (RL8) 5600 €
Kokoluokka 4 (RL6) 2800 € (RL7) 4200 € (RL8) 5600 € (RL9) 7000 €
Kokoluokka 5 (RL6) 2800 € (RL8) 5600 € (RL9) 7000 €) (RL10) 8400 €

Toimintatyyppi 1: Lihan pakastaminen, suolien ja mahalaukkujen käsittely. Kalan pakastaminen, lajittelu. Munien pakkaaminen. Maitotuotteiden valmistus, maitopohjaiset raaka-aineet, ei raakamaidon vastaanottoa. Varasto[laitos].
Toimintatyyppi 2: Lihan leikkaaminen, jauhaminen, raakalihavalmisteiden valmistu, mekaanisesti erotetun lihan valmistus. Kalan perkaaminen, fileointi, paloittelu, mekaaninen lihan talteenotto. Munatuotteiden valmistus. Maitotuotteiden valmistus raakamaidosta.
Toimintatyyppi 3: Lihavalmisteiden valmistus. Jalostettujen kalastustuotteiden valmistus.
Toimintatyyppi 4: [Kylmäsavukalan tai graavikalan vakuumipakkaaminen. Täyssäilykkeiden valmistus.]

Kokoluokka 1: Liha-alan, kala-alan, muna-alan tuotanto < 10 000 kg/vuosi.
Kokoluokka 2: Liha-alan, kala-alan tuotanto 10 000-100 000 kg/vuosi. Muna-alan tuotanto 10 000-10 milj. kg/vuosi. Maitoala, vastaanotettu raaka-maito < 500 000 kg/vuosi. Maitoalan tuotanto < 100 000 kg/vuosi.
Kokoluokka 3: liha-alan ja kala-alan tuotanto 100 000- 1 milj. kg/vuosi. Muna-alan tuotanto > 10 milj. kg/vuosi. Maitoala, vastaanotetun raakamaidon määrä 500 000-2 milj. kg/vuosi.
Kokoluokka 4: Liha-alan ja kala-alan tuotanto 1-10 milj. kg/vuosi. Maitoala, vastaanotetun raakamaidon määrä > 2 milj. kg/vuosi, maitoalan tuotanto > 100 000 kg/vuosi.
Kokoluokka 5: Liha-alan ja kala-alan tuotanto > 10 milj. kg/vuosi.

 

Ongelmallisin kohta esityksessä on kalojen tyhjiöpakkaamista (vakumointi) ja täyssäilykkeiden valmistusta harjoittavien laitosten maksuissa. Keskikokoiselta kalalaitokselta (tuotanto 10 000-100 000 kg/vuosi) perittäisiin vähintään 4200 € vuodessa. Tämä ohjaa toimintaa täysin väärään suuntaan, sillä vakumoinnilla ja täyssäilykkeiden valmistuksella parannetaan kalan laatua ja säilyvyyttä. Muutenkin kalan laatua ja arvoa parantavista toimenpiteistä määrätyt maksut ovat kohtuuttomia.

Jos lakiehdotus menee läpi, maksatetaan pienillä liha- ja kala-alan laitoksilla suurten toimijoiden kustannuksia. Esimerkkinä mainittakoon hypermarketeille kaavailtu vuosimaksu 1000 €. Se on promillen murto-osa hypermarketin liikevaihdosta, vaikka tarkkailu on huomattavasti työläämpää kuin keskikokoisessa kala-alan laitoksessa, jossa vuosimaksuksi tulisi siis tuo 4200 €.

 

Laitostyyppi (kaikissa vakumoidaan  tuotteita tai tehdään täyssäilykkeitä) Liikevaihto (esimerkkiarvio, vaihtelee toiminnoittain) Valvonnan vuosikustannus Osuus liikevaihdosta
Liha- tai kalalaitos, tuotanto <10 t 30 000 € 2100 € 7 %
Liha- tai kalalaitos, tuotanto 10-100 t 100 000 € 4200 € 4,2 %
Myymälät > 1000 m2 (hypermarket) 30 000 000 € 1000 € 0,3

 

Valvontakustannusten nousu on kohtuutonta myös prosentuaalisesti laskettuna. Jos keskikokoisen kalalaitoksen valvontakustannukset ovat olleet arviolta noin 500 € vuodessa, on korotus 840 %! Tällaisten maksujen toteutuessa mitkään kohtuullisuusperiaatteet tai -säännöt eivät toteudu.

Toteutuessaan laki voi pahimmillaan tuhota useita kalastus- ja kalanjalostusalan pieniä yrityksiä. Tämä on valtava takaisku myös alueelliselle elinkeinotoiminnalle. Koska Euroopan unionin säännökset eivät enää tällä ohjelmakaudella ole mahdollistaneet uusien julkisten kalasatamien tai perkuutilojen rahoittamista, ovat useat kalastajat rakentaneet omat laitoksensa. Mikäli uudet maksut tulevat rakentamisesta syntyneiden pääomakulujen päälle, voi monilla olla toiminnan lopettaminen edessä.

Uudet maksut vaarantavat myös vajaastihyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen hyödyntämisessä syntyneen positiivisen kehityksen. Niiden kilohinta on pieni, joten käsiteltävien massojen on oltava melko suuria kannattavuuden saavuttamiseksi. Kun suurista kilomääristä rankaistaan kovemmilla valvontamaksuilla, vaarantuu koko toiminnan kannattavuus. Ehdotetunlaisena läpi mennessään laki antaisi muutenkin kovin kilpaillulla alalla kilpailuetua Norjasta tuodulle kassilohelle.

Ehdotuksella ei kalalaitosten osalta ole mitään tekemistä elintarviketurvallisuuden parantamisen kanssa, päinvastoin. Korkeiden maksujen vuoksi syntyvän harmaan talouden toimijoiden elintarviketurvallisuus ei liene kovin korkealuokkaista. Pahimmillaan laki johtaa siihen, että viraapelikalastajat myyvät peräkontista lajittelematonta saalista ilman minkäänlaista kontrollia.

Lisäksi esitys on ristiriidassa Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan kanssa. Sen mukaan pitäisi pyrkiä tukemaan pienimuotoista rannikkokalastusta ja sisävesikalastusta.

Korkeiden maksujen kerääminen pienimuotoiselta kala-alan toiminnalta on myös kansantaloudellisesti lyhytnäköistä. On esitetty, että yksi päätoiminen kalastaja työllistää itsensä lisäksi noin neljä muuta henkilöä. Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa elinkeinotoimintaa ja sitä kautta verovarojen kertymistä, ei estää sitä. Sen sijaan, että luodaan uusia hankaluuksia kotimaiselle kalantuotannolle, tulisi sitä päinvastoin kaikin keinoin edistää. Paitsi yrittäjyyttä, edistetään silloin myös Suomen huoltovarmuutta, sinistä biotaloutta, ravinteiden poistoa vesistöistä, maailman ehtyvien proteiinivarantojen lisäämistä ja yleistä kestävää kehitystä.

 

Lisätiedot:

Janne Ruokolainen                                                     Juha Piilola
kalatalousaktivaattori                                                puheenjohtaja
Sisä-Suomen kalatalousryhmä                                 Suomen sisävesiammattikalastajaliitto
044-7124209                                                                 044-5740561
janne.ruokolainen@paijanne-leader.fi                   info@ssak.fi

 


———————————————————————————————————————————————————————————————————————-

Aiempia uutisia

Sisä-Suomen kalatalousryhmän UUTISKIRJE 1/2017
(kuvaa klikkaamalla saat uutiskirjeen auki PDF-muodossa)

Päijänne-Leader ry

Meijeritie 1
17200 Vääksy
toimisto(a)paijanne-leader.fi
etunimi.sukunimi(a)paijanne-leader.fi

Anu Taipale, toiminnanjohtaja
040 764 2462

Virpi Kallioinen, taloussihteeri
044 770 0174

Janne Ruokolainen, kalatalousaktivaattori
044 712 4209

Henna Pirkonen, viestintäassistentti
044 712 4208

Liity jäseneksi »

Oletko kiinnostunut alueesi kehittämisestä, liity Päijänne-Leaderin jäseneksi!